7.9.2013

Stalker? - osa 5

Naurahdan ja kävelen jälleen kassilleni, josta kaivan esille suupallon ja piiskan.

Köydessä roikkuva, jalkakahleissa keskellä huonetta seisova alaston mies kuulee askeleeni ja kassin kahinan ja kysyy: "Mitä sä teet? Toivottavasti kaivat sieltä nyt sen liukkarin ja lämmittelet mut kunnolla ensin...?" Havaitsen pienen epävarmuuden väreen hänen äänessään, enkä ihmettele. Tiedän, että hänen anuksensa on liki neitseellinen, vaikka hän on aina haaveillutkin sträppipanosta.

"Saat nyt olla hieman kärsivällinen ja ottaa asiat rauhallisesti. Luota minuun. Saat juuri sen mitä tarvitset", vakuutan miestä samalla, kun kätevästi sujautan suupallon hänen suuhunsa, juuri kun hän on sanomaisillaan jotain: "Mitä ihm...errrhhh", loppu puuroutuu ja muuttuu vain epämääräiseksi murinaksi, kun saan pallon kiristettyä hänen päänsä ympärille. Mies voi enää protestoida vartalollaan ja sen hän tekeekin, tempoen sitä edes takaisin. Hieman löystynyt kyrpä heilahtelee edes takaisin ja lihakset jännittyvät.

"Ihan rauhassa nyt. Halusit lämmittelyä ja saat sellaisen. Mitä rauhallisemmin otat tämän, sitä nopeammin saat sen mitä haluat", lupaan ja lisään: "Kohta voi vähän kirpaista. Mutta tiedät mistä hyvästä tämä rangaistus on!"

Mies jähmettyy paikoilleen. Toivoisin miltein, että en olisi peittänyt hänen silmiään, jotta voisin nähdä silmissä syntyvän ymmärryksen, ja mahdollisesti hienoisen pelon.

Ensimmäinen isku piiskalla sivaltaa miehen pakaroihin punaisen viirun. Koko hänen vartalonsa nytkähtää ja värähtää, kuin sähköisku kulkisi vartalon läpi, suu puristuu pallon ympärille ja kuola valuu pallon alta miehen leualle. Hän örisee jotain, jonka tulkitsen sadatteluksi.

"Yksi", aloitan laskemisen varmana siitä, että hänkin tietää juuri kuinka monta iskua on tulossa. Seuraava isku risteää aiempaa viirua, haluan tehdä hänen pakaroistaan kauniin taideteoksen. Mies on selkeästi tuskissaan, hikipisaroita alkaa kihota hänen otsalleen. Lantio pyrkii pakoon iskujen alta.

Jatkan iskuja rytmikkäästi, iskujen myötä mies näyttää rauhoittuvan ja alkavan ilmeisesti jopa nauttia saamistaan iskuista. Pallon läpi kuuluva mumina muuttaa sävyään. "Tämä on nyt viimeinen, ainakin tältä erää, eli kahdestoista", sanon viimein sivaltaen viimeisen iskun hänen vasemmalle pakaralleen ja heitän piiskan lattialle. Tusina iskuja rangaistukseksi, yksi isku kullekin kuukaudelle, jonka hän on ollut poissa, kuukaudet, joina hän pitänyt minua löysässä hirressä, epävarmuudessa. Tunnen pinnalla olleen ärtymykseni poistuneen ja korvautuneen täysin halulla. Himoitsen tuota miestä jälleen, kuten aina ennenkin.

Ihailen luomaani taideteosta, tusina viiruja kauniista aseteltuina noilla hyvän muotoisilla pakaroilla. Kostutan sormeni pillunesteissäni, joita valuu pikkustringeihini ja niiden läpi, ja vedän sormeani pitkin vaalealle iholle tekemiäni punaisia jälkiä. Annan sormeni myös leikkiä miehen kiveksillä, jotka ovat puristuneet palloiksi lähelle nivusia, ja lopulta hipaisen hänen jälleen kovana seisovaa kyrpäänsä, samalla hieroen sträppidildoani vasten hänen reittään.

"Kestit tosi hyvin tämän ansaitsemasi rangaistuksen, joten nyt aion panna sinua!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti